Iisalmen Eläkeläiset ry:n 55 -vuotisjuhla 17.10.2018 Iisalmen Työväentalolla

Väkeä juhlaan saapui Oulusta, Kempeleestä, Kajaanista, Sotkamosta, Kuopiosta, Iisalmen ympäristökunnista ja Iisalmen alueilta. Työväentalo oli ääriään myöten täynnä, lähes 300 henkilöä.

Juhla alkoi ruokailulla ja juhlaohjelma "arvon mekin ansaitsemme" - laululla. Juhlapuheen pitäjä, Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö mainitsi laulun sopineen erinomaisesti juhlatunnelmaan.
Yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Korhosen tervehdyssanat isälsi tervetuloa toivotuksen ja yhdistyksen historian pääkohtia.
Tervehdyksiä juhlivalle yhdistykselle esitettiin useilta tahoilta. Iisalmen kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka, Iisalmen seurakunnan tervehdyksen pastori Risto Huotari, Eläkeläiset ry Savon Aluejärjestö ry:n tervehdyksen aluejärjestön puheenjohtaja Sirkka Jeulonen.

Tervehdyksissä tuotiin esille eläkeläisjärjestöjen toiminnan myönteinen merkitys jäsenistönsä terveydelle ja hyvinvoinnille, osallistumisen mahdollistajana ja yksinäisyyden poistajana. Vaikuttamista mm:ssa Ikäihmisten neuvostossa Juho Pulkka piti kiitettävänä ja sanoi kaupunginolevan avoin yhteistyölle. Toiinta on sukupolvien rajat ylittävää, ihmisten yhdessäoloa ja vaikuttamista. Risto Huotari painotti, että ikäihmisten toiminta tuo hyvää oloa toinen toiselle, toimintaa läheisten parissa, toiminta paremman ja oikeudenmukaisemman hengen puolesta. Sirkka Jeulonen tähdensi toiminnan merkitystä yksinäisyyden torjunnassa, sanoi yhdistyksen toimineen aktiivisesti ja virkeästi vuosien varrella. Tervehdyksissä kiitettiin yhdistystä pitkään jatkuneesta arvokkaasta työstä ja toivotettiin menestystä tulevina vuosina.

Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö.

Lehdistötiedote 17.10.2018 puheesta:
Sote- uudistus uhkaa nostaa asiakasmaksuja.
- Palveluista ja lääkkeistä perittävät maksut rasittavat erityisesti eläkeläisten taloutta, maksaahan niitä kolme neljästä 75 vuotta täyttäneestä. Ne vaikuttavat ratkaisevasti pienillä eläkkeillä sinnittelevien toimeentuloon, totesi eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
Iisalmen Eläkeläiset ry:n 55 vuotisjuhlassa puhunut Kivistö huomautti, että uudessa sotessa rahoitus kulkee valtion kautta. Lakiesityksen mukaan valtio ei aio antaa sote -palveluihin lisärahoitusta.
-Päinvastoin: valtio sanoo pienentävänsä rahoitusta 3 miljardilla eurolla siitä tasosta, joka nykyisellä palvelutasollatoteutuisi. Lopputuloksena olisi rahoituskriisi. Ja mikä olisi kriisin ratkaisu: asiakasmaksujen korottaminen, vaikka ne jo nyt ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat, totesi Kivistö.
- Asiakasmaksujen nousu romuttaisi jälleen yhden keskeisen perusoikeuden ja sote-uudistukselle alun perin asettun tavoitteen: palveluiden saatavuuden parantamisen.
Nykyhallituksen poliittinen kaupankäynti uhkaa Kivistön mukaan romuttaa sote- uudistuksen muutkin tavoitteet.
- Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida liittää alkuperäisen tavoitteen edellyttämällä tavalla yhteen, koska sosiaalipalveluihin kuuluvia, virkavastuulla hoidettavia viranomaistehtäviä ei voida antaa yksityisille. Ja kun perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon tuottaminen voidaan osoittaa eri tahoille - perusterveydenhoito myös yksityisille erikoissairaanhoidon pysyessä julkisen vallan hoitamana - menetetään mahdollisuus yhdistää ne saumattomaksi hoitoketjuksi, totesi Kivistö.
Kivistö sanoi, etteivät "Pörriäiset" ja muut suuryritykset ole myöskään kiinnostuneita alueista, joissa on pieniä ja paljon palveluja tarvitseva, vähävarainen väestöpohja.
- Siksi myös alueiden välinen eriarvoisuus kasvaa eikä supistu, kuten alun perin piti tapahtua.
Ns. valinnanapaudesta järjestettyjä paikallisia kokeiluja Kivistö arvosteli toteamalla, että kokeilusta on helppo saada haluttuja tuloksia, jos kokeilussa mukana oleville annetaan kovin erilaiset taloudelliset edellytykset järjestää oalveluja.
- Yksityisille annettiin neljällä alueella lääkärin vastaanottotoimintaan 300 euroa asukasta kohti eli puolet enemmän kuin terveyskeskuksen saama asukaskohainen korvaus. Tulokset kertoivat asukkaiden tyytyväisyydestä, koska he pääsivät lääkärille. Varmasti he olisivat vielä tyytyväisempiä, jos sama rahamäärä ja samat lääkäriresurssit osoitettaisiin myös terveyskeskuksille.
- Yhdessä tapauksessa, Jyväskylässä, yksityisille annettiin sama asukaskohtainen rahamäärä kuin julkisen puolen terveuskeskuksillekin. Niinpä Pihlajalinna vetäytyi kokeilusta vetoamalla liian pieniin resursseihin.

Lehdistötiedotteena julkisuuteen saatetun lisäksi Kivistö käsitteli juhlapuheessaan mm:ssa:

- Olemme viettäneet tänä vuonna Suomen historian traagisimman ajanjakson, vuonna 1918 käydyn sisällissodan muistovuotta. Kolme kuukautta kestänyt sisällisota jälkiseurauksineen oli yhdessä Espanjan kolme vuotta kestäneen sisällissodan kanssan Euroopan historian julmin. Kumpikin aiheutti jälkiseurauksineen kuolonuhreja määrän, joka vastaa noin prosenttia maan silloisesta väestöstä. Suomessa uhreja oli noin 38 000. Lähes 10 000 kaatui taisteluissa ja sama määrä teloituksissa, antautuneina ammuttuina ja murhattuina. Valtaosa väestöstä oli punaisia. Vankiloissa virui sodan päätyttyä enimmillään 80 000 hävinneen osapuolen taistelijaa, tukijaa tai työväenyhdistysten luottamushenkilöä. Kaikkiaan noin 3 % väestöstä joutui kohtaamaan joko kuoleman tai vapauden menetyksen.
Muistovuoden tärkein viesti, joka ei ole voinut jäädä keneltäkään huomaamatta, on sodan hävinneiden ihmisarvon palauttaminen. Runsas ja koko ajan lisääntyvä tutkimus on tuonut esille myös tappiolle jääneiden vilpittömän halun rakentaa itsenäistyvästä Suomesta oikeudenmikainen yhteiskunta. Taide on Sillanpäästä ja Linnasta lähtien ja monille taiteenaloille laajentuen kuvannut ihmisten kokemusten kautta sitä, miten sodan ja leirien kurimukseen joutuneet ovat kohtalonsa kokeneet. Vähitellen ne, joilta ihmisarvo riistettiin vuosikymmeniksi, ovat kuolemansa jälkeen, saaneet sen takaisin. Me kunnioitamme heidän muistoaan parhaiten rakentamalla yhteiskuntaa, jossa kenenkään oikauksia ei poljeta ja jossa jokaisen luovuttamatonta ihmisarvoa kunnioitetaan.
- Edustajakokouksemme päätti uudistaa järjestömme ikääntymispolittisen ohjelman. Tämän ohjelman tärkein viesti on se, mikä muistovuoden viettämisessä on ollut ydinsanoma, jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittaminen. Meidän ikääntyvien ihmisoikeuksia puolustavien erityinen tehtävä on puolustaa jokaisen oikeutta ikäsyrjinnästä vapaaseen arvokkaaseen elämään. Vanhuksien ihmisoikeuksista on puhuttava, niiden puolesta on toimittava ja ikäsyrjintää on vastustettava kaikkialla, missä sitä ilmenee.

Juhlaohjemassa yhdistyksen lauluryhmä esitti kolme laulua: Kuolleet lehdet, Kurki ja Pohjoinen maa, Erkki Kärkkäisen säestäessä. Tanhuryhmä esitti Oulu valssi ja Oh Susanna ohjelmanumerot. Juhlayleisöä nauratti kovasti Tolokun tyttöjen tarinat vitseineen. Eläkeläiset ry:n hallituksen myöntämän ansiomerkin sai kymmenen yhdistyksen toimijaa Kalevi Kivistön ja Sirkka Jeulosen luovuttamana. Ohjelman päätteekssi yhteislauluna laulettiin Juhlamarssi.

ONNITTELURUNO Iisalmen Eläkeläiset ry 55 v.
Runon on kirjoittanut Martti Heikkinen. Runon lausui ohjelmassa Kaarina Korhonen.

On painot vaakassa, kun jotain punnitaan,
aika riippuu siitä, miten se mitataan.
Joillakin aikaa saattaa olla monta vuotta
emmekä koskaan elä täällä täysin suotta.
Joku meistä on kuin päivän perhonen,
toinen saattaa olla satavuotinen.
Aina sukupolvet poistuu unholaan,
ei kukaan elä ikuisesti milloinkaan.

Viiskymmentä viis on ikuisuus edessäin,
vain hetki, muistellessa sitä jälkeenpäin.
Nyt ovat kaikki, silloin toimineet,
rajan taakse aikoja siirtyneet.
Ei kukaan meistäkään, tule kertomaan
kun aikaa saadaan saman verran karttumaan.
Vain se jää jäljelle, mikä yhdessä luotiin,
mitä samaan kekoon kerättiin ja tuotiin.

En muuta osaa kuin onnitella teitä,
ja niitä, jotka aloittivat ennen meitä.
Ei enää vanhat joudu savusaunan nurkkiin,
ihmisten lailla, pukeutuu takkiin, jopa turkkiin.
Niin kauan toimitaan, kun nousee jalka,
ja voimat riittää, nousta peiton alta.
On siitä ansainnut kiitoksen jokainen,
siksi teitä ja yhdistystä, kerran vielä, onnittelen!

Kun kakkukahvit oli nautittu päästiin juhlatanssin pyörteisiin, musiikista vastasi Unikuva yhtye.

Juhlan kulkua johdatteli, juonto, Maila Aronen